Риитта Миккола ФИНИСТ поэтический

«Я живу в городе Эспоо. Я школьный учитель, преподаю историю и обществоведение, а также русский язык, – когда набирается группа.

Когда я училась в восьмом классе, то начала учить русский язык, – потому что играла на скрипке и очень любила русских композиторов. Возможно, я выбрала русский ещё и потому, что другие выбирали немецкий или французский. А в русском языке было что-то особенное.

Varikseni 
(Viktor Petrovin runon suomennos)
Varikseni, poikaseni,
särkynyt sun siipeis on.
Olet vielä aivan lapsi.
Pienoiseni, onneton.

Lumessa ja pakkasessa
yksinäsi harhailet.
Onko päivä, näätkö unta?
Polkuasi löydä et.

Varikseni, poikaseni,
talvi kylmän hallan toi.
Lennätkö pois pakkasista?
Minne? Sit en tietää voi.

Lämmitän sua talvisäässä.
Kevään tullen mene vaan.
Jos niin tahdot, lennä Kiinaan.
Jos taas tahdot, Koreaan.

Tuuli ulvoo, sielu jäätyy.
Vaeltamaan tänne jään.
Tiedä en mä paremmasta,
tottunut oon kärsimään.

Varikseni, uskollinen
enne kotiseuduiltain.
Pidä pääsi korkealla,
poikaseni, kalleimpain.

0

Добавить комментарий